Aika räyhee kamera.
Hieno kotelo ja paljon härpäkkeitä mukana. Ihan kiva yllätys ennen joulua.
Kaikki kirjoittajan Samuli artikkelit
Uutta testiä pukkaa
Tänään sain sähköpostin, että uutta tuotetestiä olisi tarjolla.
Tällä kertaa tulee action -kamera http://www.veho-world.com/main/shop_detail.aspx?article=343
emontx
Siinä se (melkein) on.
Kuvassa olevasta levystä puuttuu vielä tuo atmega:n piiri ja radiopiiri. Tuo on siis energiamonitorointiin tarkoitettu radioyhteydellä toimiva yksikkö.
Olympus 1.7X Tele Conversion
Ostin otsikon mukaisen telejatkeen kirpputorilta osittain sen takia, että välillä tuo 55-200 -putki loppuu kesken.
Telejatkeen kierre on 55mm ja Nikonin optiikan ”standardi” (ainakin noissa halvemmissa putkissa) on 52mm, joten eihän ne yhteen sopineet. Onneksi kuitenkin on olemassa sovitekappaleita, jollaisen löysinkin nettikaupasta (ebay).
Sovitepalan kanssa telejatke kiinni putkeen ja objektiivini on 93,5-340 (55*1,7 – 200*1,7).
Ilman telejatketta
Telejatkeen kanssa
Kuvista näkee, että valotehossa tulee takkiin telejatkeen kanssa, mutta kuva on silti terävä. ylempi kuvista on siis 200mm -optiikalla ja alempi 340mm. Kameran ISO -arvo ja aukko olivat sisäkuvaukseen aivan väärin, mutta saa noista jonkinlaisen kuvan mitä tuo telejatke kameralle/objektiiville/valokuvalle tekee.
Nikon D3200
Vaihdoimme digijärkkärin kesälomamatkan jälkeen.
Edellinen kamera oli Nikon D40, jonka sain työnantajaltani lahjaksi 10v työrupeamasta aikanaan.
Nyt tuo siis korvattiin uudemmalla ja hieman järeämmällä mallilla. Edelleen pitäydyttiin kuitenkin CROP -kamerassa, ei ole tarvetta täyskennoiseen. Valintaan vaikutti myös edelliseen kameraan ostettu optiikka. Se sopii myös nykyiseen.
Työkaverin opastuksella tuosta on jo saanut jotain irtikin. Olisihan ne opit soveltuneet D40:nkin kanssa käytettäväksi, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. 🙂
Venetsialaisten aikaan sain testattua kameran hämäräkuvausta ja muutaman kuvan täyskuustakin olen napsinut. Valitettavasti siihen tuo optiikkamme (55-200) ei ihan riitä.
Eye-Fi
Kesälomamatkamme aikana kamerani muistikortti täyttyi eikä minulla tietenkään ollut mukanani toista. Isän kameralaukusta löytyi hieman oudon näköinen muistikortti minulle lainaan. Kortissa luki Eye-Fi.
Lomamatkan jälkeen kuvia kovalevylle siirtäessäni tietokone halusi asentaa sovelluksen tuolle kortille. Tutkin hieman tuota outoutta ja sehän paljastui kameran Wi-Fi -sovittimeksi, joka tuo langattoman verkon digikameraan, vaikkei kamerassa itsessään sitä ominaisuutta olisikaan. Sellainen oli siis pakko saada 🙂
Tilasin meille oamn kortin dx.com:sta ja aikanaan se kortti sieltä tulikin. Kortti toimi sekä vanhassa Nikon D40 -digijärkkärissäni, uudessa D3200 -digijärkkärissä ja Heidin Canon Ixus -digipokkarissa.
Pros:
* Kuva siirtyy heti sen ottamisen jälkeen tabiin/tietokoneeseen/puhelimeen
Cons:
* Syö akkua aika tavalla
* Kortti on tyhmä, eli se siirtää kuvan vain kerran. Jos kuva ehtii siirtyä esim. tietokoneeseen, tabiin tai puhelimeen, ei sitä enää saa toiseen laitteeseen siirrettyä kamerasta.
* Ei toimi RAW -kuvien kanssa
Kaikkinensa hyvä kortti silti ja kiva, että kuvan saa välittömästi suuremmalle näytölle.
Sony DSC-TF1
Ostimme vedenpitävän kameran lomamatkaamme varten Verkkokaupasta. Ensimmäisen uintireissun aikana ihmettelin linssin sisäpuolelle muodostuvaa ”usvaa”. Arvelin, että ilmankosteus oli tiivistynyt linssiin hieman ilmaa viileämmän veden vaikutuksesta. Hotellihuoneessa kamera oli sitten auki pitkään, jotta mahdollinen kosteus sieltä pääsisi pois. Kuitenkin seuraavalla kuvausreissulla tulos oli aivan sama. Tästä voitiin päätellä, että kamera vuotaa jostakin, vaikka sen piti kestää upottamista kymmeneen jalkaan (tai kymmeneen metriin, en muista). Kameraa käytettiin kuitenkin vain pintavedessä. Kuivasin kameran uudelleen hotellihuoneessa ja koitimme sitä vielä kolmannenkin kerran. Ihan sama lopputulos: linssin sisäpuolelle tiivistyy kosteutta. Viimeinen käyttökerta olikin lähinnä diagnoosin vahvistamista. Kuitenkin hyvin huolellisesti kameraa joka välissä käsittelin: akun kannen tiivisteen väliin ei jäänyt mitään ylimääräistä sitä suljettaessa.
Kirjoitin Verkkokauppaan jo lomalta viasta ja lomalta palattuamme lähetin kameran sinne takuuhuoltoon.
Kuukauden odottelun jälkeen Verkkokaupasta tuli ilmoitus, ettei kameraa pysty korjaamaan ja he palauttavat rahat (koska kameraa ei ole enää myynnissä). Seuraavalle lomalle voi siis ostaa uuden jos haluaa, tosin ei tuon kameran perusteella ainakaan vedenalaisten kuvien takia. 🙂 Veden alla etsimen käyttö on jokseenkin haasteellista.
Seuraavalle matkalle ostammekin ehkä jonkin halvan pokkarin, jonka voi ottaa mukaan rannalle eikä ole niin väliksi, vaikka hieman ottaisi siellä osumaakin.
Tuotearvostelu: Logitech Harmony Touch
Sain Gigantista arvosteltavakseni Logitech Harmony Touch -yleiskaukosäätimen.
”Upea ja helppokäyttöinen kaukosäädin
Kaukosäätimen käyttöönotto on helppoa MyHarmony -ohjelman kanssa (tästä läksi osa tuosta viidennestä tähdestä: MyHarmony -sovellusta ei saa Linuxille). Kotiteatterilaitteiston yhdistäminen oli helppoa ohajtun asennuksen kanssa. TV, A/V -vahvistin ja videolähde (tässä tapauksessa VDR) kerrottiin ohjelmalle ja samalla kerrottiin, että mistä vaihdetaan kanavat, mistä ääni ja mitkä lähteet mistäkin laitteesta valitaan. Sitten koko ohjeistus synkattiin kaukosäätimeen ja ei kun rokkaamaan! Loput tuosta viidennestä tähdestä läksi siitä, että en millään löytänyt ohjetta miten kaukosäätimelle kerrotaan laitteen käyttävän eri näppäinkoodia virran kytkentään ja katkaisuun. Nyt siis VDR pitää käynnistää eri toiminnolla. Kaikki laitteet kuitenkin sammuvat yhdellä napilla.”
Hubsanin viimeinen (?) ”lento”
Eilen illalla päätin näyttää veljenpojalle tuotetestiin saamaani radio-ohjattavaa lentokonetta.
Koneen historia kyllä antoi odottaa jotain pahaa tapahtuvaksi:
Ensilento sananmukaisesti päin mäntyä, toinen lennätys ei päässyt keväällä edes käyntiin koneen laskeutuessa mökillä Mustalahteen uimaan (vaikka ei vesitaso olekaan).
Uintireissun jälkeen kone oli kuivumassa kotona kirjahyllyn päällä täynnä riisiä (riisi imemässä kosteutta koneesta) kunnes eilen otin koneen alas, tyhjensin sen riiseistä ja kytkin virran laitteisiin.
Ohjaimeen tuli kuva koneen kamerasta ja vakaaja alkoi liikuttelemaan korkeussäätöjä koneessa kunnes koneen sisällä välähti ja kone heitti toimintasavut pihalle. Haisi muuten kohtuu pahalta. Savu tuli koneen sisältä, ei siis ”emolevystä”, vaan jostain apupiirilevystä (olisiko radiolähetin).
Saattoi siis olla Hubsanin viimeinen henkäisy. 🙁
Viimeinen lomapäivä
Päivä alkoi aamiaisen jälkeen mikroautoilulla (toistamiseen)
Mikroautoilun jälkeen menimme vesipuiston puolelle kalakylpylään.
Kalakylpylän vieressä olisi ollut benji -hyppypaikka, mutta ketään ei saatu suostuteltua hyppäämään.
Kylpylää vastapäätä olisi taasen ollut paragliding ja erinäköisiä veneen perässä lujaa vedettäviä härveleitäkin. Eipä niihinkään ollut kenelläkään mikään hinku.
