Varasimme syksyllä matkan Sri Lankaan koko perheelle. Wili pääsi kuitenkin syksyllä töihin eikä siten saanut lomaa heti alkuvuoteen. Läksimme siis matkaan ilman Wiliä. Menimme OnniBussilla Helsinkiin, Kampista metrolla rautatieasemalle ja sieltä lentokenttäjunalla kentälle. Lähes kaikki julkisten liikkumismuodot tuli siis käytettyä. Raitiovaunua ei tällä kertaa käytetty. 🙂
Viimeinen päivä alkoi tututusti aamiaisella hotellin ravintolassa. Sen jälkeen vietimme hetken Olympia-altaalla uimassa.
Ja valmistauduimme kotimatkaan.
Meillä oli
auto käytössä myös toisena päivänä ja kävimme taas Kosin kaupungissa ostoksilla (Jymy haki uistimia) ja moikkaamassa Sulaa.
Kaupungista tultuamme kävimme vielä saaren pohjoispäässä olevassa Thermassa. Aivan mieletön paikka! Maan sisältä pulppusi kuumaa(!) vettä isoilla kivillä rajattuun altaaseen, jossa kuuma (ja rikkipitoinen) vesi sekottui viileämpään meriveteen muodostaen lämpimän auma-altaan. Valitettavasti tuolta ei ole yhtään kuvaa.
Viidentenä päivänä vuokrasimme auton. Itseasiassa vuokraus tapahtui edellisenä iltana. Vuokraus kävi hyvin suoraan hotellin aulassa olevasta vuokraamon pisteestä.
Ajelimme autolla ympäri saarta (jo edellisenä iltana) ja tänä päivänä kävimme kiertämässä ja katselemassa saarta.
Ziassa kävimme hiukan kävelemässä ja Watermill -ravintolassa juomassa itse tehtyä Lemonadaa.
Illalla kävimme vielä Kosin kaupungissa nuorempien poikien kanssa. Wili jäi hotellille, koska hänellä oli pää kipeä.
Sisusta piirrätettiin karikatyyrikin. 🙂
Tässä kuvassa on minareetti, joka kärsi myöhemmin kesällä olleessa maanjäristyksessä aikamoisia vahinkoja.
| Neljäntenä lomapäivänä päätimme lähteä bussilla Kos:n kaupunkiin. Kierreltyämme kaupunkia, etsimme Heidin ystävän Sulan ravintolan keskustasta. Ravintola on nimeltään Jumbo Style ja se sijaitsee kauppahallin kyljessä. Söimme Sulan ja hänen miehensä ravintolassa aivan mahtavan lounaan. |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 Koska Sisulle oli luvattu, että hotellilla mennään uimaan, niin uimaanhan mentiin, vaikka altaalla ei ollut ketään muuta rankkasateesta johtuen. |
Tämä päivä vietettiin hotellilla. Pojat pääasiassa altaassa ja minä taasen altaan reunalla.
Sisu vietti altaassa uimista opetellen niin paljon aikaa, että ruokailu hoidettiin siinä sivussa. 🙂
Päivän agendaan kuului urheilua.
Tosin minulla urheilu jäi vähemmälle, selän (munuaisen) jomottelun takia, mutta pojat ottivat kyllä kaiken irti.
Hotellin respasta sai panttia vastaan lunastaa minigolf -mailat (ja pallon) sekä tennismailat (ja kolme palloa). Noiden kanssa sitten pelasimme muutaman tunnin.
Minigolfin voitti Heidi (pelaajina Heidi, Sisu ja minä), tenniksessä pääasiassa palloteltiin. Sisulta kävi aika luontevasti tuo tennismailan käyttö.
Päivä alkoi aamiaisen jälkeen mikroautoilulla (toistamiseen)
Mikroautoilun jälkeen menimme vesipuiston puolelle kalakylpylään.
Kalakylpylän vieressä olisi ollut benji -hyppypaikka, mutta ketään ei saatu suostuteltua hyppäämään.
Kylpylää vastapäätä olisi taasen ollut paragliding ja erinäköisiä veneen perässä lujaa vedettäviä härveleitäkin. Eipä niihinkään ollut kenelläkään mikään hinku.
Kolmas omatoimiretkipäivä alkoi Iraklionin markkinoilla käynnillä.
paljon kenkiä
Markkinoilta läksimme kohti tippukiviluolaa. Tai niin ainakin luulimme. Tässä kohtaa tripadvisor vei meitä harhaan.
Toisaalta taas Kreetalla on kaksi lähes saman nimistä luolaa, joista toinen on legendan mukaan Zeuksen syntymäluola ja toinen on tippukiviluola. Hyvin monessa paikassa nämä kaksi sekoitetaan onnellisesti keskenään.
Kuvittelimme siis menevämme Zeuksen syntymäluolaan, jossa on tippukiviä. Tripadvisor vei meidät ihan hukkaan. Sen antamat koordinaatit eivät vieneet lähelle kumpaakaan noista luolista. No, kysyvä tietää mihin on eksynyt. Onneksi Heidi puhuu Kreikkaa ja onneksi kreikkalaiset (tai ainakin kreetalaiset) on avuliasta porukkaa. Olimme silti montakymmentä kilometriä sivussa. No onneksi autossa oli (kallista) bensaa ja kääntyvät etupyörät 🙂
Tuo Zeuksen syntymäluola oli lähempänä, joten päätimme mennä sinne.
ei vqaan kerro, että matka on ylämäkeä
Luolalta ajoimme takaisin Iraklionin kupeeseen Knossoksen palatsin raunioille.
Spinalongasta palatessamme poikkesimme Agios Nikolaoksessa. Kaupungin keskellä on ”pohjaton järvi”, josta sai hienoja panoraamakuvia.
Järven rannalla on kahviloita enemmänkin, me johkaannuimme kahvilaan nimeltä Kanali.
(c) Veikko Valavuo
Kahvilasta lähdettyämme kävelykadulta löytyi mukavia pieniä liikkeitä, joissa myytiin jos jonkinlaista tavaraa. Isä osti sieltä jopa auton itselleen. Äiti taasen innostui kuvaamaan veikeitä kelloja.
(c) Sirpa Valavuo