NAS

Sain työkaveriltani Buffalon LinkStation –NAS -laitteen (HS-DH1000GL). Vermeestä oli levy sanonut työsopimuksen irti ja korvaavaa levyä ei ollut suostunut ottamaan vastaan. Minä sain siis ”romut” hypisteltäväkseni. Olen tietyissä olosuhteissa melkomoinen pellepeloton ja nytkin iski sulovilenit. Hyvän oloinen laite, mutta levy uupuu. Teknisiltä ominaisuuksiltaan laite on ihan kelpo laite: Gigainen verkkoliitäntä ja kaksi USB 2 -porttia (tulostimelle tai ulkoiselle kiintolevylle). Laite sisältää myös DLNA -palvelimen, jolla siitä saa tehtyä kodin mediapalvelimen.

Pienellä googlauksella totesin, että tuossa laitteessa on sellainen pieni ongelma, että kovalevyn on oltava ”vanhaa” mallia, eli sen fyysinen sektorikoko (block/sector size) on oltava 512 tavua (nykylevyissä se on järjestään 4k, eli 4028 tavua). Ja ei kun etsimään!

En sitten löytänyt Suomesta yhtään verkkokauppa, jossa olisi mainittu tuo sektorikoko. Wikipediasta löysin artikkelin, jossa sektorikokoa käsiteltiin ja siellä oli taulukossa kaksi 512 tavun levyä kokoluokassa 2Tb. Se oli suurin levy, jossa tuo sektorikoko oli oikein. Isommissa oli sitten kauttaaltaan tuo 4k.

Kumpaakaan kiintolevymallia ei löytynyt kotimaisista verkkokaupoista, mutta löysin molempia levyjä ebayn verkkokaupasta ja kokonaishinnaltaan edullisimman tilasinkin. Levy saapui viime viikon lopulla ja eilen sain sitten NAS:iin eloa. Levy toimi laitteessa heittämällä! Saimme siis talouteen yhden 2TB:n levyn hinnalla ihan kelpo NAS -laitteen. Nyt sitten perheen koneiden varmistukset kuntoon tuolle NAS:lle!

Väsäsin myös laitteeseen ajastettavan scriptin, jolla nuo varmuuskopiot sitten kopioidaan talouden toiselle palvelinlaitteelle, jossa on raid-5 levypakka. Toistaiseksi tämä uusi NAS on väärässä paikassa, sillä se on satamegaisen buffalon purkin takana, mutta siirrän sen tuohon meidän palomuurin kylkeen, jolloin se saa gigaisen verkon ja siitä saa kaiken hyödyn irti.

Tuotearvostelu Hubsan Spy Hawk

Laite on siis tämä.
Ja tällaisen tuotearvostelun lähetin siitä Verkkokauppaan:
Ensivaikutelma laitteesta oli, että onpas heppoinen. Lennokki kun on styroksia.
Kokoaminen oli helppoa ja vaivatonta.
Lennättämiseen tuo haasteensa ohjaimen ja koneen välinen linkki. Lennokki ja ohjain kun eivät muista toisiaan, vaan ne täytyy parittaa toisiinsa joka käyttökerralla. Tuo toimenpide voi vaatia joskus montakin yritystä.
Kestävyys tuli omalla kohdalla testattua lennettyämme lennokin sananmukaisesti päin mäntyä.
Tämä toi eteen toisen pienen puutteen tässä laitekokoonpanossa: videon tallentava muistikortti on lennokissa… meidän tapauksessamme siis reilun 9m:n korkeudessa männyssä. 🙂
Lennokin stabilize -toiminto on aivan mieletön! Videosta tulee tosin vakautuksen kanssa hieman ”vaappuvaa”, koska lennokki pyrkii aina kaartaessakin oikaisemaan lentonsa. Manuaaliasetuksilla lentäminen on haastavaa lennokin keveyden takia. Lennokki kääntyy hieman turhankin äkäisesti – tämä korjaantunee harjoituksella.
Ensilennollamme lennokki siis törmäsi männyn oksistoon jääden sinne jumiin ja olinkin todella positiivisesti yllättynyt, ettei lennokissa ollut minkäänlaisia vaurioita kun sen lopulta sain pudotettua alas.
Lennokin keveys on sen valtti ja heikkous:
Valtti, koska keveytensä ansiosta se kestää hieman rajumpiakin alastuloja.
Heikkous, koska keveytensä takia pienikin ilmavirtaus muuttaa helposti lennokin suuntaa ja ohjaaminen on muutenkin todella tarkkaa puuhaa.
Tätä lennokkia on kyllä silti pakko päästä uudelleen lennättämään!